Ne koirat joilla on asiat oikeasti todella huonosti.. Ne asuvat kadulla.. Niitä hakataan,kaltoinkohdellaan tai jopa tapetaan.
Kadulla koiran ei ole hyvä asua sillä kadulla koira joutuu kokemaan kaiken tämän. Koiria hakataan, kaltoinkohdellaan,kidutetaan ja jopa tapetaan.
Kaduilla elävät koirat jäävät autonalle..Kituvat ja kärsivät kunnes kuolevat lopuksi tuskissaan pois.
Minä olen yksi ihminen joka ei voi sietää sitä miten joissain maissa koiria kohdellaan. Koiria kohdellaan joissain maissa todella epäasianmukaisesti ja epäkunnioittavasti.
Missä on ihmisten tunteet? Millä oikeudella ihmiset ottavat ja hylkäävät koiran? Koira on perheenjäsen siinä missä lapsi.. Koiraa tulee kunnioittaa,rakastaa ja koiralle tulee asettaa rajat.
''Koira on ihmisen parasystävä'' niin se on. Koira ei ole vain koira jota saa pompotella paikasta toiseen, hakata, kiduttaa ja hylätä. Koira on yhtä arvokas kuin me ihmiset. Tietenkin.. Ihmistenkin keskuudessa tapahtuu pahoinpitelyjä..Tappamisia.. Ja muuta kamalaa. Mutta harvemmin koirat pahoinpitelevät ihmisiä, yleensä ihmiset tappelevat keskenään ja tappavat toisiaan ja se olisi mielestäni tasavertaisempaa että ihmiset pysyisivät tällä linjalla eivätkä kohdistaisi agressioitaan viattomiin,puolustuskyvyttömiin eläimiin. Eikö sen pitäisi olla niin että.. Ihmiset tappavat ja tappelevat toistensakanssa ja koirat keskenään? Tietenkin.. Kaikista mukavinta tietysti olisi jos maailmassa olisi rauha ettei kenenkään tarvitsisi tapella tai tappaa muita maailman asukkaita.
Minä en voi tietää miten koirilla on asiat afrikassa.. Mutta olen nähnyt miten on asiat etelä-euroopan koirilla. Italian koirilla.. Olen nähnyt miten täällä hakataan, luovutetaan 3viikon ikäisiä pentuja , Hylätään, tapetaan ja pidetään koiria jätteinä. Miksi? Miksi näin tapahtuu? Siihen en ole vielä itsekkään löytänyt vastausta. Miksi koirat ovat saastaa tässä yhteiskunnassa?
Minä olen onnistunut yhden katukoiran pelastamaan täällä asuvista varmaan 3000:Sta katukoirasta.
Ei sydän olisi kestänyt jättää pientä n.3kk ikäistä pentua yksin kadulle autojen sekaan juoksemaan. Huhtikuussa 2012 pelastin kadulta koiran jonka nimeksi tuli Piccolo. Löydettäessä Piccololla oli nahkaan poltettu reikiä , iso mädäntynyt paise leuassa(Käärme tai potkaissut joku) kamalasti kirppuja ja punkkeja. ´
Tapasimme Piccolon ja sen veljen ensimmäistä kertaa eräällä roskapaikalla. Sinne ne olivat raukat hylätty. Siellä ne itkivät yhdellä pienellä kukkulalla.. Ajattelimme että veisimme niille vain illalla ruokaa ja vettä jotteivät vain nälkään ja janoon kuole. Illalla kuitenkin juuri kun olimme lähdössä ruokkimaan pentuja näimme Piccolon juoksemassa kymmenien autojen seassa pelokkaana. Se meni erääseen kahvilaan sisään jossa sitä hakattiin ja yritettiin heittää ulos. Muut koirat kävivät sen kimppuun. Melkein itkien katsoimme koira raukkaa joka pelokkaana säntäili ympäriinsä.. Se oli vielä silloin niin pieni.. Ihmiset katsoivat ja lähtivät pois. Kukaan ei välittänyt.
Emme voineet olla niin kylmäsydämisiä ja julmia että olisimme jättäneet tuon pienen koiravauvan yksin kaduille pyörimään. Otin Piccolon syliini ja kannoimme sen asuntoomme. Piccolo oli peloissaan ainakin vuorokauden.
Nyt 2.9.2012 en luopuisi tuosta mahtavasta koirasta mistään hinnasta. Ilman sitä en voisi elää.. Vaikka se tekee tuhoja ja puree minua. Minä en hakkaa sitä vaan annan sille asianmukaista kohtelua,rakkautta,rajoja ja ruokaa.
Se nukkuu vieressäni jokainen yö... Se syö samaan aikaan kuin minä.. Se lenkkeilee samaan aikaan kuin minä..
Piccolo on elämäni ensimmäinen kadulta ottama koira ja en piccoloa muuksi vaihtaisi. En vaikka saisin ilmaiseksi rotukoiran. En vaihtaisi tuota pientä poikaani mihinkään tässä maailmassa.. Se on minun nyt vaikka se joutuikin pienenä kokemaan kaikkea kamalaa.. Enään ei joudu ja lupaan sen hänelle.
Mukavia hetkiä kaikille koirienne kanssa :)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti