torstai 6. syyskuuta 2012

Tämmöstä täällä

Anteeksi.. Huhhuh.. Taas on muutama päivä , melkein viikko vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoittelin.. Mutta tosiaan kiireitä tässä pidellyt noiden koiruuksien kanssa.
Viimekerralla jäi multa aikapaljon asioita mainitsematta mm. se että täällä on yksi 50v nainen joka on ''perustanut'' oman tarhan. Siellä on tällähetkellä n.30koiraa ja uusia tulee jatkuvasti. Hän ei saa kunnalta saatika eu:lta mitään tukia. Hän hoitaa niitä koiria omalla palkallaan.
Kaikki 30 koiraa siis kadulta pelastettuja ja huonossa jamassa olleita. Ei hän jokaista vastaan tulevaa kulkukoiraa pelasta , vaan ne huonokuntoisimmat ja pennut.

Mutta jos jotain kiinnostaisi niin täältä voisi saada koiran , Enimmäkseen sielä tarhalla on pieniä ja keskikokoisia koiria. Lentokulujen ja eläinlääkärikulujen hinnalla saisi..


 Niin tuossa kuukausi-kaks sitten oltiin matkalla eläinlääkäriin ton oman koirani kanssa.. No , Sillä todettiin sitte keuhkoputken tulehdus. No.. Sitte takas tullessa nähtiin sitte siinä matkalla n.1kk ikäinen .. Todella surullinen näky... Kuollut sakemannin pentu.  Ei sitä voi käsittää Miksi.. Milloin.. Ja miten.. Miksi 1kk ikäinen koiravauva jonka pitäisi vielä olla emänsä kanssa oli kadulla kuolleena..? Se ei ollut menomatkalla. Se oli hylätty siihen sillä aikaa kun me olimme eläinlääkärissä.. Se oli niin pieni ja.. Ei siinä oikeesti voinu olla itkemättä. Tuli semmonen.. Surun ja vihan sekainen fiilis.



Ehkäpä tää katolinen kultuuri vaikuttaa siihen mitä koirat täällä ovat eli jätettä.. Ehkäpä katoliset ovat niin 'hienoja' että koirat ovat heille saastaa.. Oikeasti en tiedä.. Voin vain arvailla ja miettiä pääni puhki mutta se ei johda mihinkään.

Tiedän sen että tämä ei lopu  jollei siihen puutu isommat tahot. Minä en pysty siihen vaikuttamaan ulkomaalaisena koirarakkaana ihmisenä. Voin vain toivoa että tämä joskus loppuu ja että täälläkin joskus aletaan kohtelemaan koiria niiden ansaitsemalla tavalla.

Jokapäivä käydään Piccolon kanssa syöttämässä kahta tuolla rannalla asuvaa kulkukoiraa.. Eilen se uros oli jotenkin tosi agressiivinen. En tiedä miksi, hyökkäsi oman koirani kimppuun.. No , ei siinä onneksi mitään isoa tappelua tullut kun oma koirani vain alistui.

No ,Eilen aamulla sain viestin että haluanko ottaa Piccolon veljen Bracon tänne kotiini ja opettaa Bracon kulkemaan hihnassa. Bracco on todella hieno koira... Mutta viimeksi kun se oli kanssani asuin vielä kerrostalossa ja Braco pissasi ja kakkasi sisään. En voinut häntä pitää kuin muutaman tunnin koska hän luonnollisesti halusi takaisin ulo. Hän on asunut jo 5kk kaduilla siis siitä lähtien kun ne oli sinne roskpaikalle hylätty. Ajattelin jo viimekerralla että.. Nyt on liian myöhäistä enään tuota koiraa pelastaa.. Mutta ei, Koskaan ei ole liian myöhäistä , vasta sitten on liian myöhäistä kun Bracco löytyy kuolleena jostain kadulta.
No.. Vastasin sitten viestiin että tottakai otan hänet mutta häntä ei ilmeisesti ollu löydetty.

Olisiko jossainpäin suomea mahdollisesti koti Bracolle? Omakotitalossa jossain maalla? Olisin enemmän kuin kiitollinen jos Bracco saisi hyvän ja rakastavan kodin jossa se saisi elää koiran elämää.





Harmi että olen vain yksi ihminen.. Minulla on vain kaksi kättä ja kaksi jalkaa. En pysty ottamaan kaikkia kulkukoiria koska nämä kaksi kättäni eivät riittäisi. Olen todella pahoillani näille koira paroille jotka joutuvat ihmisten välinpitämättömyyden takia asumaan kaduilla, kirppuisina,punkkisina ja hakattuina.  Mutta sille ei voi mitään , Tulen suomesta ja en ole tottunut katsomaan kadulla seikkailevia koira parkoja , Nyt joudun ja kaikkeen on totuteltava.
Voin vain parhaani mukaan yrittää tarjota näille koirille rakkauttani,ruokaa,kirppuaineita.. Mutta en silti voi koskaan tietää missä nämä koirat menevät,mitä ne tekevät ja mitä niille sattuu.

En minä sitä tietenkään koskaan voi ymmärtää että miks koirilla on täällä semmosta kun on. Mä tulen ihan toisenlaisesta ympäristöstä missä tämmönen peli ei todellakaan vetelis. Kerran ku suomessa norjanharmaa karkasi sai siitä maksaa 35€ ja hirveet kuulustelut oli että miten se koira karkas ja ettette vaan heittäneet sitä jnejne.

Eihän tää tietty ainoa paikka oo missä koirilla on asiat päin mäntyjä.. Onhan niitä varmasti eurooppa ja koko maailma täys tämmösiä paikkoja. Ehkä sille vaan ei voi mitään.. Yksittäiset ihmiset voi yrittää auttaa niitä koiria parhaansa mukaan.. Mutta tää ei tästä koskaan miksikään tule muuttumaan jollei oikeasti lakeja tiukenneta ja isommat tahot siihen puutu.

Tämmöstä tänään.. Tosiaan kirjottelen tänne aina mitä mieleen juolahtaa noista kultasista ystävistämme koirista.
Kirjoitan aina kun aika antaa myöten.. Mukavia hetkiä ja muistakaa että koira on ihmisen paras ystävä ja perheenjäsen :)

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Mietteitä ja ajatuksia..

Koiria on olemassa niin monenlaisia.. Niin monia eri rotuja.. Niin monissa eri elämäntilanteissa, niin monissa eri olosuhteissa. On koiria joilla on joidenkin mielestä asiat 'todella huonosti' vaikka niillä koirilla olisikin asiat paremmin kuin joillain toisilla koirilla.. On olemassa myös koiria joilla on asiat oikeasti todella huonosti.
Ne koirat joilla on asiat oikeasti todella huonosti.. Ne asuvat kadulla.. Niitä hakataan,kaltoinkohdellaan tai jopa tapetaan.
Kadulla koiran ei ole hyvä asua sillä kadulla koira joutuu kokemaan kaiken tämän. Koiria hakataan, kaltoinkohdellaan,kidutetaan ja jopa tapetaan.
Kaduilla elävät koirat jäävät autonalle..Kituvat ja kärsivät kunnes kuolevat lopuksi tuskissaan pois.

Minä olen yksi ihminen joka ei voi sietää sitä miten joissain maissa koiria kohdellaan. Koiria kohdellaan joissain maissa todella epäasianmukaisesti ja epäkunnioittavasti.
Missä on ihmisten tunteet? Millä oikeudella ihmiset ottavat ja hylkäävät koiran? Koira on perheenjäsen siinä missä lapsi.. Koiraa tulee kunnioittaa,rakastaa ja koiralle tulee asettaa rajat.
''Koira on ihmisen parasystävä'' niin se on. Koira ei ole vain koira jota saa pompotella paikasta toiseen, hakata, kiduttaa ja hylätä. Koira on yhtä arvokas kuin me ihmiset. Tietenkin.. Ihmistenkin keskuudessa tapahtuu pahoinpitelyjä..Tappamisia.. Ja muuta kamalaa. Mutta harvemmin koirat pahoinpitelevät ihmisiä, yleensä ihmiset tappelevat keskenään ja tappavat toisiaan ja se olisi mielestäni tasavertaisempaa että ihmiset pysyisivät tällä linjalla eivätkä kohdistaisi agressioitaan viattomiin,puolustuskyvyttömiin eläimiin. Eikö sen pitäisi olla niin että.. Ihmiset tappavat ja tappelevat toistensakanssa ja koirat keskenään? Tietenkin.. Kaikista mukavinta tietysti olisi jos maailmassa olisi rauha ettei kenenkään tarvitsisi tapella tai tappaa muita maailman asukkaita.

Minä en voi tietää miten koirilla on asiat afrikassa.. Mutta olen nähnyt miten on asiat etelä-euroopan koirilla. Italian koirilla.. Olen nähnyt miten täällä hakataan, luovutetaan 3viikon ikäisiä pentuja , Hylätään, tapetaan ja pidetään koiria jätteinä. Miksi? Miksi näin tapahtuu? Siihen en ole vielä itsekkään löytänyt vastausta. Miksi koirat ovat saastaa tässä yhteiskunnassa?

Minä olen onnistunut yhden katukoiran pelastamaan täällä asuvista varmaan 3000:Sta katukoirasta.

Ei sydän olisi kestänyt jättää pientä n.3kk ikäistä pentua yksin kadulle autojen sekaan juoksemaan. Huhtikuussa 2012 pelastin kadulta koiran jonka nimeksi tuli Piccolo. Löydettäessä Piccololla oli nahkaan poltettu reikiä , iso mädäntynyt paise leuassa(Käärme tai potkaissut joku) kamalasti kirppuja ja punkkeja. ´

Tapasimme Piccolon ja sen veljen ensimmäistä kertaa eräällä roskapaikalla. Sinne ne olivat raukat hylätty. Siellä ne itkivät yhdellä pienellä kukkulalla.. Ajattelimme että veisimme niille vain illalla ruokaa ja vettä jotteivät vain nälkään ja janoon kuole. Illalla kuitenkin juuri kun olimme lähdössä ruokkimaan pentuja näimme Piccolon juoksemassa kymmenien autojen seassa pelokkaana. Se meni erääseen kahvilaan sisään jossa sitä hakattiin ja yritettiin heittää ulos. Muut koirat kävivät sen kimppuun. Melkein itkien katsoimme koira raukkaa joka pelokkaana säntäili ympäriinsä.. Se oli vielä silloin niin pieni.. Ihmiset katsoivat ja lähtivät pois. Kukaan ei välittänyt.
Emme voineet olla niin kylmäsydämisiä ja julmia että olisimme jättäneet tuon pienen koiravauvan yksin kaduille pyörimään. Otin Piccolon syliini ja kannoimme sen asuntoomme. Piccolo oli peloissaan ainakin vuorokauden.


Nyt 2.9.2012 en luopuisi tuosta mahtavasta koirasta mistään hinnasta. Ilman sitä en voisi elää.. Vaikka se tekee tuhoja ja puree minua. Minä en hakkaa sitä vaan annan sille asianmukaista kohtelua,rakkautta,rajoja ja ruokaa.
Se nukkuu vieressäni jokainen yö... Se syö samaan aikaan kuin minä.. Se lenkkeilee samaan aikaan kuin minä..

Piccolo on elämäni ensimmäinen kadulta ottama koira ja en piccoloa muuksi vaihtaisi. En vaikka saisin ilmaiseksi rotukoiran. En vaihtaisi tuota pientä poikaani mihinkään tässä maailmassa.. Se on minun nyt vaikka se joutuikin pienenä kokemaan kaikkea kamalaa.. Enään ei joudu ja lupaan sen hänelle.

Tässä tälläerää. Lupaan kirjoittaa enemmän ja laitan kuvia enemmän kunhan jaksaa..
Mukavia hetkiä kaikille koirienne kanssa :)!